perjantai 16. helmikuuta 2018

Kuulumisia

Muutimme Elokuussa Pyhäjoelle, meillä on täällä oma pieni tila. Ponit asustelevat omassa pihassa ja tällä hetkellä niitä on kahdeksan. Kolme varsaa ja viisi tammaa.

Ostimme Hilma tamman, joka kantaa orista Finnister Plutosta. LA on Toukokuussa.
Siitosleasingiin meille tuli Hanna ja Iines. Moona asustelee kotona ja varsat ovat siirtyneet vieroitukseen. Sara tuli varsansa kanssa meille tallipaikalle uuden vuoden aikaan.

Varsoja meillä on Moonan oripoika Jäbä, Hannan tammavarsa Kinder ja Saran oripoika Hessu. Oripoikia ollaan suunniteltu vieväksi oripihattoon kasvamaan, heti kun kelit vähän paranee. Kider on palaamassa kasvattajalleen.

Näyttelyt on tarkoitus polkaista käyntiin kesällä, mukavempi harrastaa lämpimässä eikä tarvitse taistella talvikarva mammuttien kanssa :)

Astukseen tänä vuonna on lähdössä neljä tammaa, orivalinnat ovat aikalailla valmiit. Niistä sitten myöhemmin, jos kaikki ovat menneet niinkuin on tarkoitus.

keskiviikko 16. elokuuta 2017

Ajatukset

Pikku hiljaa palautellaan blogiin eloa, mutten silti lupaa mitään teksti määriä :)


Tällä hetkellä elämä on asettunut melkolailla uomiinsa ja helpompi on taivaltaa omaa polkua. Asun nykyään merijärvellä ja muutto on jossain vaiheessa vielä edessä. Ajatuksissa on tuoda Moona omaan pihaan ja kotiin, kun sen aika koittaa unelmat ovat aikalailla täytettty. Tyärien kanssa meillä haaveillaan paljon tulevaisuudesta ja mietitään millaista on nykyisyys. Isompi lapsi aloitti eilen eskarin ja pienempi hoidon.

mutta ponit


Moona varsoi terhakan oripojan 23.7 yöllä, varsoi yllättäen ilman merkkejä. Varsominen sujui hyvin ja meillä on oikein hieno varsa kuin myös sen emä. Moona on mitä mahtavin emätamma, opasti varsan heti imemään ja herätti syömään, kun sen mielestä oli aika. Tällä hetkellä Moona elää varsan kanssa laidun elämää, eikä vielä ole aikomusta siirtyä karsinoihin.

Sara on varsonut myös kesäkuussa, tähtipää oripoika. Erittäin kaunis ja upea poika. Omistaja/Kasvattaja Anne Hakala.

Myös entisien tammojen kuulumisia on kuulunut, myös henni on varsonut terveen tammavarsan.


Onnea myös kaikille muillekkin varsan saaneille <3

Jatketaan taas.. :)

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Unelmista tiputus..

Elämä se niin arvaamaton ja äkkipikainen..

Meidän kasvatus on hiipunut nollaan ja poniluku on tällä hetkellä yhdessä kappaleessa.
Mihinkään ei pois olla menossa eikä kavereita ole unohdettu, mutta oma terveys, jaksaminen ja järjissä pysyminen vaati nyt tälläisen käänteen elämään. Jokainen poni joka lähti, pääsi ansaitsemaansa arvokkaaseen kotiin. Kiitos tutuille ja ystäville, kun jaksoitta auttaa ponien myynnissä ja uudelleen sijoituksessa.


Kasvatus puoli on melkeinpä jäissä ja katsellaan rauhassa tulevaisuutta.
Näyttelyitä käydään, mutta arvatenkin paljon pienemmällä voluumilla ja määrällä.
Tämän vuoden ensimmäinen näyttely polkaistaan käyntiin Ähtävällä 11.2.2017! Meillä mukaan lähtevät emä ja tytär, eli Moona ja Liisa.

Ähtävälle ilmoitettiin veteraaneihin ja tammaluokkaan, handlereihin molemmat. Tuulia esittää luokissa molemmat ja handlereissa Liisan, Sofia esittää itse oman poninsa Moonan.

Blogi ei varmasti kovin elävänä säily nyt tulevina kuukausina, mutta poistamaan en tätä rupea. :)




tiistai 29. marraskuuta 2016

Joulunavajaiset

Meidän tallin poneja oli viikonloppuna joulunavajaisissa kotihiiren tuvalla. Moona oli kärryponina ja Sara maskottina mukana. Lapset oli aivan haltioissaan näistä karvaturreista, jotka käyttäytyivät niin kultaisesti.

Moona oli normaali itsensä, ensimmäiset kaksi kierrosta oli vauhdikkaita. Lopulta se tajusi homman nimen ja alkoi käyttäytyä kuin normaali poni. Ei sen kanssa ole mitään ongelmaa ikinä, mutta sillä on ensimmäisillä kierroksilla aina mahdottomasti virtaa ja haluaisi vain ravata kokoajan.
Sara toimi ihanasti hoitoponina, homejuustoksikkin sitä yksi puhutteli värityksen takia. :)

Video tapahtumasta









Kuva; Kotihiiren tupa 

Riemukasta joulun odotusta kaikille! :)

keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Joulun odotus..



Yhdessä hyvää joulumieltä?


Meidän porukka haluaa osallistua joulumieltä toivottavien porukkaan..

Haluamme ilahduttaa yhtä perhettä tälläisellä pienellä tempauksella.


Etsimme omalta alueeltamme perhettä, joilla ei ole varaa lasten heppaharrastukseen, lapsia kiusataan koulussa tai lapsella on ollut paljon vastoinkäymisiä.


Tarjoaisimme perheelle mahdollisuuden ennen joulua käydä lasten kanssa meillä rapsuttelemassa, hoitamassa ja ruokkimassa poneja. (Liikutuskaan ei ole pois suljettu, kelistä riippuen.)


Myös kummiponi saattaisi löytyä meidän tallista perheelle. :)

(Eli lapsi/lapset saisivat käydä vuodessa muutaman kerran kummiponia katsomassa ja hoitamassa, seurata sen elämää ja kuulumisia. Varsojen syntymistä ja yhdessä voisimme päättää lasten kanssa kummiponin varsoille nimet.)


Alue;Kalajoki/Merijärvi/Alavieska + muut lähikunnat


Laita viestiä Specific's shetland ponies sivuille tai Jessica Karjalainen (jessica.karjalainen@luukku.com)


Viestejä keräämme 13.12.2016 asti, jolloin valitsemme viestien joukosta meidän mielestä tähän sopivimman perheen.


Haastamme mukaan myös muut tutut heppaihmiset <3


Iloista joulun odotusta kaikille!


Terveisin; Specific's väki



Muistoissa..

Tämä teksti on ollut mielessä tehdä, tarkoitus oli ehkä se tehdä jo ensimmäiseksi. Nyt sen aika tuli kumminkin vähän myöhemmin.

Ensimäiseksi, se tärkein ja rakkain.
Miss Jamila
lämminverinen ravihevonen
synt. 1990
Tamma

Jamma oli elämäni hevonen, se joka opetti kaiken mitä pieni nuori tyttö tarvitsee tietääkseen. Se opetti hevosen kunnioittamisen, nöyräksi menemisen ja ennen kaikkea rakkauden hevosia kohtaan. Ilman Jammaa en varmasti kasvattaisi tänä päivänä näitä poneja, se näytti kaikki alkeet tälle taipaleelle. Näinä vuosina Jamman poismenon jälkeen on hiljaisessa etsinnöissä etsinyt sitä toista, joka täyttäisi sen puuttuvan palasen. Vielä tänäpäivänäkään en sitä ole löytänyt, monta olen käynyt katsomassa ja kokeilemassa. Aina kaikille kyselijöille olen kertonut, että sitten meille tulee jäädäkseen iso hevonen, kun samanlaisen löydän. Eli EI KOSKAAN.

Jamma, se rakkaimpani karvakorva. Laukkaa niin maailman kauneinta kiitoa ikivihreillä, ehkä se välillä tekee myös pohkeeväistöjä. Tästä tammasta kertoo aina itse hymyssä suin.

Viimeinen pyyntö, Ole rakas vapaa <3



Specific's Marvel
Shetlanninponi
synt. 2015
Ori

Rokiksi nimetty pieni musta varsa, kaikista odotetuin. Tammamme Moonan varsa, jota hartaasti tehtiin ja toivottiin. Kaikki ei aina mene siten kun oppikirjoissa, vaikka siltä näyttäisikin. Moona varsoi nopeasti ja helposti, varsa pomppasi pystöön ja oli heti imemässä. Kaikki sujui hyvin, yhtäkkiä sen vointi heikkeni ja eläinlääkäri saapui. Kokonainen vuorokausi taisteltiin pienen miehen elämästä, joka lopulta päättyikin huonoimmalla mahdollisimmalla tavalla. Rokilla oli kehityshäiriö suolistossa, sieltä puuttui suolta. Tämä pieni ori jäi sydämmiimme, siellä se on Jamman hellässä huomassa.



Läikän-Lissu
Suomenhevonen
synt. 1999
Tamma

Tallimme ensimmäinen kaasuähky ja kohtalokkain. Ähky huomattiin tosi nopeasti, Lissu ei hirnunut päiväheinillä. Letkutusta, nesteytystä ja kipulääkkeitä. Monta tuntia kävelyä, yritystä saada kaasu pois neulan avulla, mutta ei mikään auttanut ja suoli kiertyi. Lissu päästettiin omassa tutussa kotipihassa viimeiselle matkalle. Hienon tamman elämä päättyi.



Tässä näitä facebookista kaivamia tekstejä, jotka on päivitetty niinä päivinä.



"Päästänyt en olisi rakkaintani,
en saanut hyvästellä.



Jos ajan saisin takaisin
sen meidän yhteisen retken.
Mitä siitä muuttaisin?
Vain sen viimeisen hetken.

Olisin tahtonut olla vierelläsi,
hellästi sylissä pitää.
Kulkea tukien kanssasi,
antaa voimia lisää."




"Eilen auringo painui taivaanrantaan.
Se päivän yöstä erotti.
oli tullut aika pois se antaa
Jota niin paljon rakastimme
Sen järjellä me ymmärrämme:
Kun toinen lähtee, toinen jää
Vain pieni lapsi sisällämme
Ei sitä tahdo käsittää
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Kulje kanssa enkelin
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Sinua paljon rakastin
Niin monet kerrat tälle laitumelle astelit.
kavioiden jäljet maahan jättäen, mutta nyt vain vie kenkämme jäljet talliin. Narun laskemme naulaan, sen päässä ei ystävä tullut kotiin enään.
Siis hyvää matkaa, ystäväni
En enää puhu enempää
Tärkeimmän tiedät, ja se riittää
Muu on nyt yhdentekevää
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Kulje kanssa enkelin
Hyvää matkaa, hyvää matkaa"


Kotisivuilta löytyy listattuna meidän tallissa asustaneet hevoset. :)

tiistai 22. marraskuuta 2016

Virustako, EHV-1 ja EVA?

Blogi on ollut itsellä vähän unohduksissa muutaman päivän, kun kaikki aika ja mielenkiinto on suunnattu talliin. 

Meillä oli virus epäily tallissa ja olimme kaikki karanteerissa. Mini tamma Sara nosti kuumeen 40 asteeseen ja oli tosi apaattinen. Se on kantava ja kaikki eläinlääkärit olivat EHV-1 tai Virusarteriitin puolella. Nämä edelliset 11 päivää on ollut tuskan sekaisia hetkiä ja mieli on ollut erittäin maassa.
Välillä tuntui kaikki todella toivottomalta, eikä valoa näkynyt tunnelin päässä. Ensimmäisistä arvoista eläinlääkärit päättelivät sen olevan oikeastikin virusta ja siinä puhelussa tuntui erittäin paksu betoniseinä olevan itsellä vastassa. Ensimmäinen ajatus oli, että tähänkö tämä kaikki uurastus päättyy ja näinkö oikeasti elämä heittelee.





Siitä puhelusta seurasi paljon googletusta ja hirveästi puheluita ympäri suomea. Sitä etsi kaiken tiedon näistä taudeista, mitä ne tarkoittaa, mihin ne johtaa, selviääkö niistä, miksi niistä ei löydy paljon tietoa ja ennenkaikkea epätietoisuus. 








Tänään lopulta tuli se pelätty puhelu, jossa kerrotaan mikä meillä on. Eläinlääkärin sanoessa kaikkien virusten olevan negatiiviset, en tiennyt itkisikö vai nauraisiko. Se tieto oli helpotus ja niin odotettu.
Saralla olikin bakteeri, mihin on hoidon saanut ja kaikki on jo normaalisti. Sara viilettää tällä hetkellä häntä tötteröllä pitkin tarhaa, kun pääsi sairastarhasta pois. Sen silmistä näki koko tämän ajan kaipuun muiden luokse, ettei se todellakaan halua olla erossa muista. 

Sitähän ei varmasti tiedä miten lääkitykset ovat vaikuttaneet varsaan, mutta meille tärkeintä oli saada Sara terveeksi ja omaksi itsekseen. Varsan tilanne selviää vasta kesäkuussa sen synnyttyä. Toivoa on terveeseen varsaan kumminkin paljon. 


Muut tallin ponit ovat olleet erittäin närkästyneitä ja vihaisia talli muutoksista. Vanhin rouva (Moona) on ollut kaikista vihaisin, se joutui muuttamaan toiseen karsinaan varatoimenpiteenä. Nämä päivät ovat olleet yhtä hampaiden kiristelyä, varsinkin tamman karsinan siivouksessa. Se on muuttunut täydeksi sikapossuksi toisessa karsinassa, tänään se pääsee onneksi omaan vanhaan tuttuun karsinaan ja toivottavasti muistaa taas millainen siivo on sille normaalia. 


Kännykkälaatu :(


Edeltävät 11 päivää ovat osoittaneet ketkä ovat oikeasti ystäviä ja keille voi kaiken tuskan vuodattaa ilman häpeää. Perheessä on vallinnut epätietoisuus ja vanhempi lapsi on joka ilta kysynyt, etteihän Sara kuole. Äitinä on ihana kertoa lapsille, että ponit on terveitä ja ne voivat hyvin.

Tämä koko tapahtuma on varmasti vahvistanut taas itseä enemmän ja tietoutta on tullut roppakaupalla lisää. Tästä kaikesta ei olisi kyllä selvinnyt ilman ihania ystäviä, tallityttöä tai perhettä. Olen ihanassa asemassa ja sain (saan) huomata, kuinka itsellä on maailman paras tukiverkosto.
Kiitos kaikki, te tiedätte keitä tarkoitan. <3


Käykääs peukuttamassa meidän sivuja!